Huomenna pääsen juhlimaan pikkujouluja paikalliseen pubiin kun Antti lupasi jäädä Kasperin kanssa kotiin, viimevuonnahan en juhlinut kun pieni ihmeeni asusti mahassa. Nyt pitkästä aikaa pääsen tuulettumaan kunnolla! Vaikkakaan täällä Tikkakoskella ei niin hirveän mahtavat ole nämä baarit.. Hyvä seurahan se on parasta, nimittäin parhain ystäväni tulee tänne mua viihdyttämään <3

Tosiaan elämä maistuu ja näyttää paljon paremmalta täällä Tikkakoskella kuin Äänekoskella.. tuntuu että ihmisetkin ovat normaalempia, johtunee varmaan siitä että oon täällä 7 ensimmäistä vuottani asunut ja täällä on paljon enemmän tuttuja kuin Äänekoskella. IHANAA !
Tämän syksyn ensimmäinen flunssankin kerkesin jo sairastaa, se tosin oli hirveen lyhyt nuha, pari päivää + pitkään jatkunut, TOSI ärsyttävä yskä.. Kasperiin eikä Anttiin se onneksi tarttunut! Jotkut vielä kehtaa väittää että korvikemaidolla syötetyt lapset sairastelevat paljon enemmän kuin tissimaidolla syötetyt, eipä vaan ole meidän kohdalla pitänyt paikkaansa, terveenä on pysynyt ja ollaankin lueskeltu facebookista muiden valituksia siitä ,kuinka niiden lapset ovat kipeenä jo kolmatta kertaa tänäsyksynä. Oi tuo ihana tissimaito joka on vaan niin paljon parempaa kuin korvike. In my ass :)
Kasperin viimeisimmällä neuvolakerralla annettiin taas rokotteet, eikä poika edes itkua tirauttanut, vähän nyrpisti nenäänsä ja katsoi äkäisesti neuvolatätiä ja piikkiä. Suun kautta annettavaa rotavirusrokotetta Kasperi olis varmaan halunnut juoda tuttipullosta kun niin kovasti sitä pientä pipettiä imi :D Mittaa K:lla oli jo 68cm ja painoa 8440g, hurjaa vauhtia siis kasvaa, eikä ole enään kaukana enonsa mitoista, joka täyttää kuitenkin jo ensikuussa 1v ! Hurraa Hermanni, aika menee niin nopeesti :)



Siinä vielä maailman ylpein isi suurimman saavutuksensa kanssa <3 on se vaan rakas pikku-ukko!

Tää on se hetki mitä kaikki on oottanut, nimittäin me päästään huomenna viimein muuttamaan Tikkakoskelle !
Huomenna alkaa tavaroiden kantaminen rappusia ensin alas, sitten kolme kerrosta ylös.. Enään en voi laittaa raskautta tekosyyksi olla kantamatta painavia tavaroita, joten huomisesta tulee rääkkiä ;) MUTTA kaikki on sen arvoista !  
Home sweet home, sitä voin hoilottaa sunnuntaista eteenpäin kun virallisesti asutaan siellä :)

Nyt Kasperin kuulumisia, pieni mies on alkanut syömään kiinteitä ja suurimmaksi herkuksi osoittautui päärynäsose.
Heti perään hyvänä kakkosena tulee mustikka, mango ja persikka. Ihan tuiki suomalainen peruna ei meinaa oikein upota, mutta porkkanan seassa se menee hyvin, koska on imelämpää. Myös bataatti vähemmän tärkkelyspitoisuutensa ansosta putoaa paremmin kuin pottu. Ilmeet ovat kuitenkin kaikkein parasta uusien makujen maistamisessa, tulee irvistyksiä ja isoja nauruja, riippuen mausta.
Päärynän jälkeen hörähtää joskus iso nauru, mutta hymy sieltä tulee joka lusikallisen jälkeen, eikä vielä ole maha sanonut sanaakaan uusisa ruoka-aineista, niinkuin ei ole koskaan ennenkään ollut ongelmaa mahanpurujen kanssa. (koputan nyt puuta...)

Huomenna Kasper menee isomummollensa yötä, koska muuttohommat vievät liikaa aikaa ja on täten paremmassa hoivassa maailman parhaimman mummon luona :) huomenna olisi myös Skandinavian Hunksit täällä Äänekoskella, paikallisessa kuppilassa, Ravintola Kalliossa. Harmikseni ne saattaa jäädä näkemättä, koska muutto edelleenkin vie kaiken ajan :( 
Ehkä pääsen näkemään joskus Eskoni, nyt se valitettavasti saa pärjätä ilman mua ;D

Viimeisimmässä neuvolassa Kasperille oli kertynyt edellisestä kerrasta vaja 1 kg painoa ja pituutta 2 cm, eli nykyiset mitat ovat 7,465g ja 63,4 cm. Iso mies =) Kuitenkin harmiksemme lääkäri sanoi, että sydämestä SAATTAA kuulua sivuääni, missä kohtaa minulta meinasi mennä jalat alta. Lääkäri kuitenkin kertoi sen olevan yleensä täysin vaaraton ja että sitä kuuluu noin joka toisella lapsella jossain vaiheessa elämää. Ihmetyttää eniten se, ettei sitä synnärillä eikä ensimmäisellä lääkärikäynnillä kuulunut ja siksi lääkäri kertoikin sen olevan ehkä vain ääni "pyörteestä", joka syntyy kun veri virtaa nopeasti ja kovalla paineella sydämestä. Kuitenkin meinasi kysyä lastentautien osastolta, tarvitseeko ääni lisätutkimuksia, vai seurataanko sitä jatkossa vain neuvolakäynneillä. Osaan kuitenkin olla rauhallisin mielin, koska turha panikoiminen vain lisäisi stressiä, eikä sitä tässä vaiheessa tarvita yhtään enempää. 
Nyt vielä Kasperille iltamustikat naamariin ja nukkumaan, että jaksaa huomenna rehkiä :)

Muutto Tikkakoskelle lähestyy pikkuhiljaa, silti aivan liian nopeasti. Toisaalta olen maailman onnellisin päästessäni täältä maanpäällisestä helvetistä, Äänekoskelta pois, mutta taas toisaalta tänne jää osa ihanimpia ihmisiä mitä maa päällään kantaa.
Muutto on uus alku meijän elämälle ja ajatuksille, suljen kaikki huonot asiat ja menneisyyden mielestäni ja alan rakentaa uutta, ihanaa alkua. Tää on vähän niinkun mun uudenvuoden lupaus tai uudenvuoden uusi alku - juttu, mutta vähän ennen uuttavuotta.
Ens vuodesta alkaen mä en kuuntele enään paskapuhetta keneltäkään ja jos joku välttämättä haluaa taas alkaa pilata mun onnea, saa yrittää ihan kaikessa rauhassa.

Joulua odotellessa! Ensimmäinen joulu Kasperille <3 Kaikki on sille niin uutta ja ihmeellistä!
ja ompa herra oppinut uusi taitojakin, kuten tarttumisen esineisiin (ja niiden tunkeminen suuhun samoilla vauhdeilla.) Kiljumisen ja mörisemisen ! murrrrrr kuuluu aina sitteristä =) 
Ensi kuussa juhlitaan K:n nimipäiviä ja pääsen toteuttamaan mun leivontataitoja (mitä ei ole) leipomalla ihan ihka ensimmäisen OMAN kakun rakkaalle. Jei ! nimpparit vietetäänkin jo uudessa, isommassa kodissa, jonne Kasper saa ihan oman huoneen, jossa voi leikkiä sitten kunhan kasvaa, mutta vielä piiiiitkään Kasper nukkuu mun vieressä. 

Nyt äitinä huomaa sen, miten nopeasti ne lapset OIKEASTI kasvaa ja kehittyy. Vastahan mä lähdin synnäriltä pieni, reilu kolmikiloinen vauva kainalossa, joka tuntui hukkuvan auton turvakaukaloon, liian iso huppari päällänsä ja nyt se ei enään halua olla selällään, haluaa olla iso poika!
Kasper tarttuu esineisiin kun vanha tekijä ja tietenkin kaikki loppujen lopuksi löytää tiensä suuhun. Kaikista mahtavin ja kiinnostavin lelu on tällä hetkellä patongin pussi ! Se rapisee kivasti ja siitä on helppo ottaa kiinni ja laittaa suuhun. :) 
Komentaminen on kans alkanut.. Jos laittaa sitteriin, pitää häntä kokoajan viihdyttää, koska leluihin kyllästyy nopeasti. 
Soiva lelu, tuo ihana keksintö minkä ääni kaikuu unissakin asti päässä,  on paras koska sen saa itse vedettyä käyntiin, mutta silti meidän kanssa leikkiminen on kaikista virikkeistä kiinnostavinta <3 
Kasperin hymyyn ei kyllästy koskaan, voisin katsoo Kasperia joka sekunnin mitä elän, vaikka se itkis, naurais, nukkuis, söis, tekis ihan mitä vaan, ikinä en kyllästy tuohon maailman ihanimpaan poikaan, jonka hymy poistaa kaikki murheet ja kyyneleet särkee sydämmen. Tekisin K:n puolesta mitä vaan. 
Antti, Hipi ja Kasper. Ne kolme parhainta jotka antaa syyn elää <3

 
                                                                          

Kotiuduttiin viimein jumalan seläntakaa Laukaan Äijälästä, mun mamman luota. 
JÖSSES siellä on pimeetä yöllä ja viimeyönä oli myös revontulia! 
Laitoin puhelimen kiinni reiluks vuorokaudeks (eikä myöskään netti toimi siellä ihmemaassa) ja heti ihmiset
luulee että on sattunut jotain. Nojoo mulle sattu hairahdus lähtee sinne korpeen henkensä uhalla..

Kasper nousee kovasti jo istumaan sylissä ja ponnaa itteensä yhtenään ylös, ei oo enään mikään pikkuvauva :(
3kk synttäreitä vietettiin kolme päivää sitten ja sen kunniaks Kasper alkoi nauraa ääneen Antille :) 

Kaikki sanoo että vauva-aika on raskasta, mutta meillä se ei todellakaan ole. Kasper on maailman kiltein vauva!
nukkuu yössä 11h ja ei itke turhia, kaikki sanoo että päästään liian helpolla, mutta toivotaan että seuraavassa on vähän enemmän haastetta niin ei käy turhan lepposeks tää meikän elämä! Ei oo Kasperia rakkaampaa.. <3